torstai 5. helmikuuta 2015

Runebergin päivänä

Tänään oli se vuoden melkein paras päivä.
Suklaan lisäksi olen hulluna Runebergin torttuihin *klik*
ja herkuttelen niillä läpi vuoden.
 
Porvoolaisuuden etuja...
 
Tänään oli mahdollisuus käydä perinteisillä
Runebergin päivän kahveilla
m/s J.L.Runeberg-laivalla Porvoon jokirannassa.
 

 
 
 

 
Komea höyrylaiva tarjosi arvokkaat puitteet Runebergin päivän viettoon.
 


 

 
Pakkasen puraisema pysähtynyt kello...


 
 
Iltasatukirja oli tänään helppo valinta...
 
 

 
Herkullista Runebergin päivää kaikille!
 
 


keskiviikko 28. tammikuuta 2015

#TervetuloaPorvooseen #WelcomeToPorvoo

 

 
#matkailuvaltti joen rannassa. 
 
Vagabrothersin inspiroimana kävin tsekkaamassa, onko meillä todella täällä Porvoossa
kansainvälisyyttä henkivä tervehdys paraatipaikalla. No on. 
 
Kalifornian pojat tekivät kuitenkin kunniaa Porvoolle...
Vagabrothers Porvoossa. 
 
#myhometown ❤️
 
 
Sain kunnian julistaa rakkautta kotikaupunkiani kohtaan
tämän vuoden Porvoon kaupunkioppaassa. *klik*
 
Lämmin tunne ja ylpeys kotikulmistani olivat kyllä
tortun arvoiset!
 
 
 
 
 
Paikassa, jossa voi vuoden jokaisena päivänä syödä runebergin torttuja,
ei voi olla muuta kuin onnellinen.
 
Tervetuloa testaamaan! ❤️
 

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Salonkikelpoista pizzaa @ Gabriel 1763

Yksi ehdoton mansikkapaikkani kotikylälläni
on salonkikelpoista pizzaa tarjoileva Gabriel 1763
Raatihuoneentorin laidalla.
 
Gabrielissa on tullut istuttua mukava ilta jos toinenkin.
Ruoka, miljöö ja tunnelma saavat aina palaamaan uudelleen.
Paikka, jota suosittelen aina lämpimästi
tutuille ja tuntemattomillekin.
 
 
Tänään oli aihetta juhlaan ja onneksi onnistuimme saamaan pöytävarauksen,
sillä Gabrielin ovi kävi tiuhaan.
Oli kuulemma ainoa Vanhan kaupungin avoinna oleva ravintola
tänä sunnuntaina
(jota emme tienneet, sillä Gabriel oli meidän plan A).
 
 
Aiemmilla listoilla ovat olleet
suosikkini Pellinki ja Jubilee.
Nykyisen listan lähes kaikki upeat pizzojen makukombot
on testattu,
joten iloisena yllätyksenä oli tarjolla
Joulun gourmet-pizza:
pekonia, mozzarellaa, omenahilloketta, saksanpähkinää, pinaattia sekä balsamicoa.
Ah: minulle!
 
 
Pöytään kannettiin myös
Rautakauppa
(savustettu poro, tatti, paahdettu valkosipuli, savustettu chilikastike, pinjansiemenet, rosmariini)
ja Pormestari
(talon pulled pork, paahdettu sipuli, paprikamajoneesi, tuore oregano, tuore chili).
 
Kaikki sulaa sinfoniaa suussa!
 
Pizzan kanssa sopi mainiosti Malmgårdin vaalea olut.
 
Jälkiruoaksi riittää usein Vanha kaupunki...
 





 

lauantai 27. joulukuuta 2014

Blinit & Bye Bye joulu

Jokajouluinen ongelma,
jääkaappi täynnä syömätöntä jouluruokaa,
ratkaistaan valurautapannulla ja blinitaikinalla.

 
Blinit ovat lapsuuteni herkku
ja vuosi sitten kerroinkin teille suhteestani
näihin ei ohukaisiin, vaan paksukaisiin:

 
Blinit veivät sydämeni jo lapsena.
Isäni työskenteli pitkään Venäjällä ja
toi perheeseemme ripauksen vierasta kulttuuria.
Blini-iltoina pöytäliinana oli
villainen maatuska-huivi
ja isä paistoi blinejä enemmän kuin jaksoimme syödä.
Sammen mätiä, smetanaa ja sipulia
lastattiin lämpöisen paksukaisen päälle runsaalla kädellä.
 
Koska itselleni ja valurautapannuille ei ole muodostunut luontevaa ja toimivaa suhdetta,
olen hommannut oman blininpaistajani.
 
(No. Osaan vaihtaa talvirenkaatkin itse,
mutta joskus on ihanaa heittäytyä passattavaksi...)
 
Sinfonia suussa syntyy muikunmädistä, smetanasta ja punasipulisilpusta.
Muuta ei tarvita.

 
Vaikka muuta ei tarvita, blinit ovat eräänlainen joulunajan pyttipannu.
Joulupöydästä jäi yli muikunmädin, smetanan ja punasipulisilpun lisäksi
siikaröraa, joka sopii erinomaisesti blineille.
Samoin metsäsienisalaatti, graavilohi, kylmäsavulohi ja graavisiika 
pääsivät blinipöytään.



 
Kuten viime blini-postauksessanikin lupasin,
blinien syöminen on sarjassamme parasta, mitä voi tehdä housut jalassa.
 
Blinit nautitaan ehdottomasti kera kylmän oluen...
 
Vatsan viereen voi käydä ruokalevolle ja
kaveriksi sopii joulupukin kontista löytynyt
Ville Haapasalon
"Et kuitenkaan usko..."
(joka muuten sopii aivan tolkuttoman hyvin joulunajan ähkyn lukemistoksi:
Kauko Röyhkän kepeästi  kirjoittamaa painavaa tekstiä
Villen Venäjän vuosista...)

 
I feel like Maatuska...
 


torstai 25. joulukuuta 2014

Kyllä minä niin mieleni pahoitin kun menivät koskemaan Paradis-rasiaan

Niin. Olen suklisti
ja minulla on varsin intohimoinen suhde suklaaseen.
 
Paradis-rasia on ehkä oleellisin osa jouluani.
 
Keltaisessa kannessa lukee
"En tradition sedan 1957".
 
MITEN IHMEESSÄ SINNE ON SITTEN
MENTY LISÄÄMÄÄN
KONVEHTI, JOKA MAISTUU
WC-RAIKASTIMELTA???
 
 
Eikö tämä tuunaus- ja stailaushimoinen maailma olisi voinut jättää
edes Paradis-rasian rauhaan?!?
 
 
Ja semmoinen pikkujuttu, Marabou.
Tämä boxi EI ole traditio vuodesta 1957.
Tämä on silkkaa hulluutta vuodesta 2014.
 
Ugh. Olen puhunut.
 
 
(kuvassa : Pitäkää tunkkinne - osuus joulusta.)


maanantai 22. joulukuuta 2014

Skärgårdsjul - Saaristojoulu

Minun joulutunnelmani löytyy
viimeistään Pellingin joulumarkkinoilta,
josta käymme ostamassa paikallisilta kalastajilta
joulupöydän kalaherkut.
 
 
Skärgårdsjul - Saaristolaisjoulu Pellingissä
alkoi vuonna 2010 ja perinteeksi muodostunut tapahtuma
on meidän nykyinen joulutraditio.
On muuten hauskaa, kuinka tavat muokkautuvat.
Omassa lapsuudessani jouluun kuului vallan muita asioita.
 
Viidettä vuotta jonotimme Pellingin lossille ja
tänä vuonna tontut jakoivat autoihin hauskaa ajanvietettä.
 
 
 
Pellingin torilta lähti mukaan kaloja ja saaristolaisleipää,
Skärgårdshemmet:issä kävimme glögillä.
 
 
Saariston rannat eivät olleet vielä jäisiä,
mutta äärimmäisen kauniit silti...








 
Kotimatkalla alkoi pyryttää lunta...


 
 
Hyvää Joulua kaikille ihanille!
God Jul önskar jag er alla!