tiistai 26. helmikuuta 2013

Porvoo kodissa

Koti Porvoossa ja Porvoo kodissa.

Tämä on niitä sarjassamme "must-to-do"-asioita tilanteessa, jossa lopputyö odottaa työstämistänsä. Yksi ylimääräinen palkaton vapaapäivä opintoja varten ja mitä minä teen? Tajuan, että juuri NYT minun on pohdittava, mitä porvoolaista kotoamme löytyy. Viimeksi koin yhtä valtaisan pakottavan tarpeen tehdä jotakin tärkeämpää tilanteessa, jossa toimintatutkimukseen liittyvän seminaarityö odotti tekijäänsä. Mutta mitäpä puuhasi tekijä? Tajusin, että juuri NYT koti vaatii ehdottomasti jouluisen ilmeen ja jouluverhot on nyt vaan silitettävä ikkuinoihin (inhoan silittämistä lähes yhtä paljon kuin pelkään sammakoita) ja Vanhasta kaupungistakin saattaisi löytää jotakin ihanaa jouluista sisustusjuttua kotiin. Että olihan se ihan pakko jättää seminaarityö kesken ja ajella Jokikadun puodeille. Olihan?

Tänään sain ilmiömäisen inspiksen pohtia, kuinka Porvoo näkyy meillä kotona. Oli ihan pakko jättää läppäri ja haahuilla ympäri taloa kamera kädessä ja miettiä, missä kaikessa ihanainen Porvoo on mukana arjessani. Että sorry vaan sisällönanalyysi, abstrahointikaaviot ja aineiston ryhmittely: tilanne nyt vaan on se, että tämä on vielä tärkeämpää. Onhan?

 
Maalailen kiviä. Inspiraation mukaan. Useimmiten ihan vain itselle. Tämän kiven löydettyäni ei rakennuksen ulkokuorta tarvinnut pohtia. Maalattuja kivitaloja on ympäri pihaa, mutta keväämmällä lisää kuvia niistä.
 
Äitini maalaama joululahja vuodelta 2011. Äiti tuntee tyttärensä.
 
 
Jokikadulla Vanhassa kaupungissa on ihanainen puoti nimeltä Sininen ovi. Ostin alemman ihanuuden sieltä samana keväänä kuin muutin Porvooseen, itselleni tupaantuliaislahjaksi ja tämä Susanne Wahlroosin taulu on yksi lempiesineistäni. Ylempi ihanuus tarttui mukaan Varkaudesta.
 
 
 

 
 
Pellingin joulumarkkinoilta tarttuu aina mukaan vaikka ja mitä, mutta nämä meren silottamista kivistä tehdyt tuikkualustat ovat vieneet sydämeni. Viime jouluna lähdin markkinoille varta vasten näiden kivikoristeiden vuoksi, sillä halusin meille lisää kivisiä Hattivatteja.
Näen näissä Tove Janssonin ja Hattivatit. Ehkäpä Hattivatit ovatkin syntyneet juuri näistä Pellingin rantojen sileistä kivistä? Tove vietti jo lapsuutensa kesät Pellingin saaristossa Porvoossa ja näen Muumeissa paljon Porvoota... 
 
 
 
 

 
Pellingin majakka. 1832-1862 käytössä olleen majakan piirustukset muistuttavat kuulemma kovasti muumitaloa. Kirjeessään Tove Jansson kertoo käyneensä majakkasaarella ennen majakan räjäyttämistä 1939-40. Arabia valmisti Muumien 65-juhlavuoden kunniaksi vuonna 2010 "Iltapurjehdus" mukin, joka toi mieleeni heti Pellingin saariston. Tarinaa majakasta en tuolloin vielä tuntenut...
 
 
No Runebergia kirjahyllyssä totta kai...
 
 
Porvoo ja kulttuuri ovat aina kulkeneet käsi kädessä. Runebergin jälkeen täällä on asunut moni kulttuurivaikuttaja ja meidän kotoa löytyy ainakin Kari-Pekka Toivosen matskua.
 
 
Lisää Porvoota kirjahyllyssä...
  
 
Ehdoton lempitaiteilijani Albert Edelfelt on asunut Porvoossa ja Porvoo näkyy hänen töissään vahvasti. Vielä tämän päivän Porvoossakin voi kulkea kuin keskellä hänen maalauksiaan. Edelfeltin jalan jäljillä on huikea kokemus kiertää Porvoota: maalaukset heräävät henkiin niiden todellisilla maalauspaikoilla. Edelfeltin jalan jäljille löydät täältä
 
 
Minäkin tepastelin eilisen varastetun tunnin aikana juuri tässä kohtaa.
 
 
Vanha kaupunki Linnamäeltä katsottuna kirjastokortissani Edelfeltin ikuistamana...
 
 
Porvoo vanhassa karttakirjassa...


 
Nostaessani katseen läppäriltä hoksasin, että taloudessamme on 1 kpl porvoolaista rallikuskia ja muistona seinällä reittikartta kisasta, josta tuli luokkavoitto...

 
Porvoo lempikahvimukissani...
 
Arvatkaa, missä vaiheessa lopputyöni on?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti