maanantai 4. maaliskuuta 2013

Maanantai, jolloin kevät meni piiloon

Tänään kevät meni piiloon. Aamulla auton mittari näytti -24c. Maaliskuinen maanantaiaamu, megalomaaninen pakkanen ja valoisaa. Kummallinen yhdistelmä.

Tällaisena maanantai-iltana kävelylenkki meren rannassa sai kaipaamaan Vitalista poskipäihin...
 

 
Hamarin rantaraitti on kaunis jopa maanantaina, jolloin kevät leikki kuurupiiloa.
 
 
Veneetkin olivat vielä talviunilla.
 
 
 
 
 
Edelfeltin jalan jäljillä Hamarin rannassa.
Edelfelt katseli tätä samaa näkymää vuonna 1885 ja ikuisti sen teokseen "Lauantai-ilta Hamarissa". Tuona lauantai-iltana Hamarissa elettiin elo-syyskuuta.
 
 
Vaatii yltiöpositiivista asennetta tässä maanantai-illassa ajatella keväisesti.
Tarvittiin käyttöön järeät aseet.  
 
 
 
 
 
Muumipeikko ei tuntenut talvea, tuota tuntematonta vuoden aikaa, koska kautta aikojen muumit olivat nukkuneet talven yli. Mutta eräänä talvena Muumipeikko heräsi kesken talviunien ja koki Taikatalven ja kevään odotuksen. Taikatalvi on ennen kaikkea kevätkirja.
Taikatalvi sopii maanantai-iltaan, jolloin kevät pysyi piilossa...
 
"Huoneessa oli yön ja havumetsän tuoksua, ja Muumipeikko ajatteli:
- Se on hyvä. Perhettään täytyy toisinaan tulettaa. Hän meni ulos portaille ja katseli kosteaan pimeyteen.
- Nyt minulla on kaikki, Muumipeikko sanoi itsekseen. Minulla on koko vuosi. Talvikin. Minä olen ensimmäinen muumipeikko, joka on kokenut koko vuoden.
 
Oikeastaan tämän talvijutun pitäisi loppua juuri nyt, tähän ensimmäiseen kevätyöhön. Tuo myrsky, joka kulkee läpi salongin, sopisi tavallaan komeaksi päätökseksi. Ja jokaisella olisi silloin täysi vapaus kuvitella, miten tarina jatkui.
Mutta sittenkin se olisi puijausta."
 
Tove Jansson 1958 Trollvinter - Taikatalvi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti