perjantai 4. huhtikuuta 2014

Iltapalaa saaristossa

Arki-illan tuunaus piirun verran hohdokkaammaksi
maksaa makkarapaketin verran.
 
Porvoon saaristo vastaa lopusta. Ihan ilmaiseksi.
 
 
Emäsalosta löytyvä Varlaxudden on minun lempipalani Porvoota.
 


 
Makkarat saa grillattua merituulelta suojassa...
 
 
 
Jälkiruoaksi voi ihastella joutsenpariskunnan matkaa...
 




 
Emäsalo , ruotsiksi Emsalö, on kaunis saari Porvoossa, jonne nykyisin pääsee siltaa pitkin.
Vielä 1992 mantereelta kuljettiin lossilla saareen.
 
 
Suomenkielinen nimi "Emäsalo" on minusta todella outo suomennos
alkuperäisestä ruotsinkielisestä Emsalö - nimestä.
Aivan kuten Borgå - Porvoo.
Emsalö on Emsalsaari (ö = saari)
ja Borgå on Linnajoki (borg = linna, å = joki).
Joku suomenkielinen on suuressa viisaudessaan kääntänyt nimitykset
siten kuin korva on sanonut,
ei siten, mitä sana tarkoittaa.
Miksi ihmeessä?
 
Porvooseen muuttaessa kielikukkaset ovat pistäneet silmään
(ja korvaan) useastikin. Ja muillekin kuin minulle.
Nauroin ääneen lukiessani Anssi Kelan kirjaa "Matkamuistoja" (s.194):
 
"Alamme lukea ääneen paikannimikylttejä.
(Tuo lause kertoo elämästä tien päällä enemmän kuin yksikään toinen koko tässä kirjassa.)
Erityisesti ruotsinkieliset nimet ovat kiinnostavia.
Emäsalo/Emsalö - kuinka se nyt noin menee?
Ja jos Pyhtää on Pyttis, niin miten ihmeessä Ruotsinpyhtää on Strömfors?
Miksei Svenskpyttis, tai sitten suomeksi Virtakoski?
Surullisimmiksi ruotsinkielisiksi nimiksi todetaan Lahti/Lahtis ja
Kaisaniemi/Kajsaniemi.
Miksi Kaisaniemestä on käännetty vain puolet? Ehkä rahat loppuivat kesken."
 
 
 
Entisessä lossirannassa Emäsalossa sielu saa lepoa ja arki-ilta muuttuu spesiaaliksi.
 
I ♥ Porvoo...

8 kommenttia:

  1. Herkullinen iltapala! Eikä ole maisemissakaan moittimista. Kun muutin pois Porvoosta, oli jäljellä vielä aika paljon vain ruotsinkielisiä nimiä. Kun äitini sitten joskus alkoi puhumaan paikoista suomenkielisillä nimillä, olin vähän hukassa. Virtaala on yksi näistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomennokset ovat huiseja, mutta varsin porvoolaista on puhua paikoista myös siten, ettei tällainen ei-paljasjalkainen aina voi edes tietää, mistä puhutaan. Kerran esimerkiksi sovimme treffejä ystävieni kanssa keskustaan, jotka kaikki ovat paljasjalkaisia porvoolaisia. Kysyin, missä treffataan. "Elannon parkissa!". Elantoa ei ole tainnut olla sitten 70-luvun... ;)

      Poista
  2. Nautinnollisia kuvia ja tunnelmia. Tuo nimikylttiasia on täälläkin aiheuttanut juttelua monella matkalla. Meidän suunnalla on paljon kaksikielisiä kylttejä, eikä niissä useinkaan ole mitään logiikkaa. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marianne! Tulit muuten mieleen Pariisissa teekaupassa viime viikolla ;)

      Poista
  3. Makkaranpaisto ulkona tekee arjesta juhlan. Muistot herää omien lasten lapsuudesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vain , Inna :) Ja varsin edullinen keino kruutana tuikitavallinen arki-ilta. (kaupan päälle saa happitainnutuksen = mukulat sammuu alta aikayksikön meri-ilmakyllästettyinä)

      Poista
  4. Moi Milla! <3 Palaan tänne paremmalla ajalla, mutta nyt tulin vain ennen nukkumaanmenoa huikkaamaan että sinut on haastettu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara <3 ! Oli muuten niin kiva haaste, että ajatus alkoi heti raksuttamaan...

      Poista