sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Porvoo - Pariisi Edelfeltin jalanjäljillä

Palasimme viikko sitten Pariisin keväästä
ja leijailen ikään kuin kuplassa.
Olisi niin paljon kokemuksia jaettavana,
mutta niistä haluaa vielä hetken pitää mustasukkaisesti kiinni.
 
Lempitaiteilijani Albert Edelfeltin sydämen olivat
vallanneet Porvoo ja Pariisi.
Kuljen Suuren taiteilijan jalanjäljillä ja haaveilin,
kunpa voisinkin jakaa elämäni samoin kuin Edelfelt:
talvikaudet Pariisissa ja kesän koittaessa Porvooseen.
 
Edelfeltin maalaus Luxembourgin puistossa (1887)
on yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan.
 
 
Luxembourgin puisto Pariisissa (Jardin du Luxembourg)
on vielä tänäkin päivänä suosittu vapaa-ajanviettopaikka.
Edelfeltin aikaan hienot kaupunkilaisnaiset eivät itse hoitaneet lapsiaan,
 vaan palkkasivat pienokaiselleen imettäjän, joka piti huolta lapsesta.
Edelfeltin maalauksessa naiset ovat yhtä lukuun ottamatta lastenhoitajia ja imettäjiä.
Historiikin mukaan vielä sata vuotta sitten ranskalaisen imettäjän tunnisti vaatteista,
pitkästä viitasta ja rypytetystä myssystä, jonka silkkinauhat ulottuivat maahan asti.
Maalauksen ainoa äiti on kuvan vasemmassa reunassa oleva nainen.
Hänellä ei ole imettäjän viittaa, myssyä tai esiliinaa.
Äidillä on yllään tyylikäs harmaa kävelypuku ja päässään vaaleanpunainen hattu.
Sylissään hänellä on vauva.
 
Maalatessaan tätä teosta konkreettisesti Luxembourgin puistossa,
Edelfelt halusi maalata kuvan ohikiitävästä hetkestä.
Maalaus onkin kuin valokuva, johon lyhyt hetki on ikuistettu.
Muutaman sekunnin kuluttua tilanne olisi jo toinen:
Tytön palmikko olisi valmistunut
ja taustalla juoksevat lapset olisivat kirmanneet pois kuvasta.
Taiteilija kuitenkin vietti aiheen parissa pidemmän ajan:
hän maalasi tätä kuvaa kaksi vuotta. lähde
 
 
Pariisin viikkomme ainoa harmaa päivä sattui kyseiselle päivälle,
mutta olin vaikuttunut.
Seisoin paikalla, jossa Edelfelt loi mestariteostaan kahden vuoden ajan
ja aika pysähtyi.
 
 
Luxembourgin puisto kannattaa käydä kokemassa paikan päällä.
Omat kännykkäräpsyni eivät tuo oikeutta siihen toiseen maailmaan,
johon astuu portista Pariisin 6. kaupunginosassa.
 
 
Hunajatehtailua ja petanquea rinta rinnan...
 
 
 Hyasinttien huumaava tuoksu sopii paremmin
Luxembourgin puiston portille Pariisin kevääseen
kuin  Pohjolan joulupöytään,
jossa se saa aikaan ainoastaan migreeniä.
 
 
Sydämeni on vielä hetken Pariisissa.
Se on sateenvarjo, joka pitää loitolla porvoolaisen sunnuntain kevätsateen.
 


8 kommenttia:

  1. Kiitos Pariisin terveisistä! Valokuvassasi todellaon sama rakennus kuin maalauksessa. Huimaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollos´ hyvä, Inna :)

      Kyllä vain. Tismalleen samassa kohdassa Albert suti maalia kankaalle vuosina 1886 ja 1887.

      Poista
  2. Oi mitä ihanuuksia oletkaan päässyt näkemään ja kokemaan. Kevät Pariisissa. Aah.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maaliskuun viimeisenä päivänä Pariisissa oli +21c varjossa. Talvikooma jäi Ranskaan :)

      Onneksi on Norwegian ja poskettoman halvat lennot ympäri maailmaa. Lentolippu Pariisiin on halvempi kuin junalippu Helsingistä Varkauteen. Olenkin ristinyt itseni Matkustamisen Tarjoushaukaksi, kun hotellimajoituskin tulee bongailtua milloin mistäkin, poskettoman halvalla. Reissaamisen Sulo Vilén: No kun halvalla sai! ;)

      Poista
  3. Oih ihana Pariisi :). Kerran olen käynyt, ja toivon mukaan pääsen joskus taas uudestaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huokaan myös: *oih* ;)
      Olen Ranskassa ollut aiemmin, kolunnut eteläosaa ristiin rastiin. Pariisia olen suoraan sanoen hiukan vältellyt. Minulla on ollut kuva ahtaasta, turistien kansoittamasta kaupungista, jossa töykeät pariisilaiset ärsyyntyvät niistä 30-45 miljoonasta vuotuisesta turistista siinä määrin, etteivät jaksa yhtäkään lisää. Ja että joka askeleella saa varoa koirankakkamiinaa.

      Mutta kuinka väärässä olinkaan. Olen myyty. Totaalisen myyty. En olisi koskaan uskonut sitä lähtiessäni tälle "korjataan nyt tämä aukko sivistyksessä kun halvalla sai"-matkalle. Enää en ihmettele, että Edelfelt eli osan vuodestaan Pariisissa ja osan Porvoossa. Kaksi häkellyttävän huikeaa paikkaa maailmassa: eihän niistä nyt voi valita! ;)

      Poista
  4. Uuuh miten ihana postaus, tuo maalaus niin lumoava niinkuin varmaan Parriisikin. Ja kuva oikein luonnossa tästä puistosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, Lovviisa! :) Mä leijun edelleen Pariisi-pöllyssä...

      Poista