maanantai 24. marraskuuta 2014

Meditaatiota porvoolaisittain

Iltaisin vanha kaupunki on rauhoittunut.
Jäljellä on hiljaisuus, kauneus ja rauha.
 
 
 
Vanha kaupunki on lähes epätodellinen tällaisina hetkinä.
Paikka on minulle hyvin tärkeä.
Saan voimaa ja perspektiiviä elämääni täällä.
Saan ajoittaisen pään sisäisen kaaoksen hallintaan,
saan olla vain hetkessä, joka vie mukanaan.
Uppoudun kameran kanssa liikkuvaan meditaatioon.
Kuomat jalassa...
 












 
Tähän aikaan vuodesta mieleeni muistuu se,
kuinka unelmilla on taipumus toteutua...
 
Muistathan unelmoida?


10 kommenttia:

  1. Voi ihanuus! Mä kanssa usein teen kävelylenkkini niin, että voin kiertää vanhan kaupungin kaduilla.

    VastaaPoista
  2. Ah, ihana, ihana, ihana meditaatio! Kiitos tästä!

    VastaaPoista
  3. Iltaisin ja vanhan kaupungin hiljennettyä voi tosiaan kokea joskus niin epätavallisen rauhan tunteen...ihan kuin aika olisi pysähtynyt. Saa hiukan perspektiiviä asioihin. Vanhat talot ovat kuin vanhat puut, niissä on jotain lohdullista :)

    VastaaPoista